Don´t look the other way – stop and care

Syyskuun puolivälissä saimme mahdollisuuden tutustua Ammattilaisen kädenjälki -opintokäynneillä kahteen vanhaan suomalaiseen teknologiayritykseen, ABB:hen ja Wärtsilään. Yksi yritysten keskeinen teema opintokäynneillä oli työturvallisuus.

Sekä ABB että Wärtsilä ovat tehneet vuosien ajan määrätietoista työtä työturvallisuuden parantamiseksi. Yrityskulttuurin muuttaminen ei ole ollut helppoa ja se on vaatinut paljon resursseja, työtunteja, uusien toimintatapojen omaksumista sekä koko henkilöstön sitoutumista. Kummassakin yrityksessä on saavutettu hienoja tuloksia pitkäjänteisellä turvallisuustyöllä ja tapaturmataajuusluvut ovat pienentyneet huomattavasti vuosien saatossa. Tämän hetkiset kampanjat, ABB:n ”Don´t look the other way” ja Wärtsilän ”Stop and care”, kannustavat työntekijöitä tarkkailemaan ympäristöä ja puuttumaan ympärillä tapahtuviin turvallisuuspoikkeamiin. Pitää olla uskallusta puuttua asioihin eikä kääntää päätään pois. Pysäytä ja kerro oikea toimintatapa!

ABB – tuotesuunnittelulla kohti kiertotaloutta

Työturvallisuuden lisäksi opintokäyntien teemoina olivat kestävä kehitys, cleantech, kiertotalous sekä tulevaisuuden työntekijät. ABB Oy:n ympäristö- ja energiatehokkuuspäällikkö Jussi Aarnivuo esitteli meille ABB:n uuden kestävän kehityksen strategian; Next Level Strategy. Strategian mukaan tuotteiden ja palveluiden tulee olla teknisesti hyviä, taloudellisesti tehokkaita ja laadukkaita ja niiden tulee auttaa asiakkaita vähentämään ympäristövaikutuksiaan ja toimimaan ympäristöystävällisesti.

Energiatehokkuus ja kiertotalous ovat ympäristötyön keskiössä. Kasvavat yhteiskunnat, luonnonvarojen niukkuus sekä ilmastonmuutos asettavat paineita kehittää myös ABB:n tuotteita maapallon kantokyvyn mukaisiksi. Suunnittelulla on tässä tärkeä rooli. Suunnittelun avulla voidaan vaikuttaa mm. hankintaketjuun, turvallisten ja resurssitehokkaiden materiaalien käyttöön, kemikaalien vähentämiseen, tuotteiden elinikään, energiatehokkuuteen, huollettavuuteen ja korjattavuuteen sekä yhä enemmän myös tuotteiden yksittäisten osien päivittämismahdollisuuteen. Kiertotalouden ja jakamistalouden hyvänä esimerkkinä saimme kuulla moottorihotellista, jossa asiakkaan ei tarvitse itse omistaa moottoria, vaan se on hankittavissa palveluna.

Tutustuimme ABB:n Pitäjänmäen konetehtaan nykyaikaiseen, siistiin ja turvalliseen tehdasympäristöön. Varsinkin tehtaan siisteyteen kiinnitettiin huomiota opettajien keskuudessa. Olisiko tästä jotain opittavaa ja kotiin viemistä myös oppilaitosympäristöön?

Älykästä teknologiaa ja cleantechia Wärtsilällä

Wärtsilän yhteiskuntasuhteiden ja kestävän kehityksen johtaja Marko Vainikka piti meille esityksen yrityksen kestävästä kehityksestä ja turvallisuusaisoista. Wärtsilässä kestävän kehityksen työlle luodaan pohja yrityksen toiminta-ajatuksen kautta: Wärtsilän tavoitteena on mahdollistaa kestävät yhteiskunnat älykkään teknologian avulla. Wärtsilän vahvuuksia ovat korkea hyötysuhde, ympäristöratkaisut, polttoainetehokkuus sekä älykkäät teknologiaratkaisut. Tutkimukseen ja kehitykseen panostetaan paljon ja tarkoituksena on luoda uuden tyyppistä liiketoimintaa. Ympäristötyön keskiössä Wärtsilässä ovat tällä hetkellä merenkulun ympäristöystävälliset ratkaisut sekä tulevaisuuden energiaratkaisut (smart power systems).

Myös Wärtsilän vierailulla keskustelimme tulevaisuuden haasteista maapallon väestön kasvaessa ja luonnonvarojen huvetessa. Kaiken tämän keskellä energian tarve kasvaa, joten uudentyyppisiä energiaratkaisuja on kehitettävä. Wärtsilässä uskotaan, että yhdistelemällä eri energialähteitä pystytään vastaamaan tulevaisuuden energiahaasteisiin.

Tulevaisuuden työtä ja tekijöitä

Mielenkiintoista keskustelua herätti Wärtsilän Sanni Suomisen (Sr Specialist, Global Resourcing & Employer Branding) esitys tulevaisuuden työntekijöistä. Yhteistä tulevaisuudessa on aina muutos. Tapa työskennellä ja toimia muuttuu. Oppimisen ja työelämän muutokset avaavat ovia, mutta herättävät myös meissä epävarmuutta. Mihin muutos vie? Miltä tulevaisuus näyttää? Miltä tulevaisuuden työ näyttää?

Tutkimusten mukaan globaaleissa megatrendeissä on havaittavissa digitalisoituminen, väestönmuutos, niukkenevat luonnonvarat, globalistuva talous sekä minä-me-yhteiskunta (yhteistyön lisääntyminen). Tulevaisuuden työntekijät ovat opiskelleet koulussa laaja-alaisten opintokokonaisuuksien mukaisesti ja yritysten on myöskin varauduttava näihin tulevaisuuden osaajiin. Työkielenä tulee olemaan yhä vahvemmin englanti ja työyhteisö tulee olemaan monikulttuurinen.

Ennusteiden mukaan tulevaisuuden työssä ovat yhä enemmän näkyvissä joustavuus ja projektityö. Vanhanaikainen työpolku katoaa ja jokainen voi itse määrittää, mihin suuntaan haluaa omaa uraansa kehittää. Informaatiota jaetaan uusilla kommunikaatio- ja yhteistyötavoilla. Jokainen voi olla johtaja – nimittäin oman työnsä ja osaamisensa johtaja! Tulevaisuuden työntekijällä on entistä paremmat mahdollisuudet viedä elämäänsä haluamaansa suuntaan. Osaamisesta siirrytään oppimiseen.

Sanni Suomisen mukaan tulevaisuuden työntekijän ominaisuuksia ovat uteliaisuus, kehitys, yhteistyö, draivi (oikea asenne) ja uskallus sekä globaali ajattelutapa. Tulevaisuuden työntekijä on tottunut joustavaan työympäristöön jota voi itse muuttaa, hän jakaa tietoa, käyttää uusia tapoja kommunikointiin, on innokas oppimaan uutta (learnig by doing) sekä opettaa muita.

Tässäpä meille onkin liuta haasteita! Olemmeko ammatillisina opettajina valmiita ottamaan vastaan tulevaisuuden oppijat, kouluttaa heidät johonkin ehkä aivan uuteen ammattiin ja ohjata onnistuneesti urapolulle osaksi muuttuvaa työelämää ja sen asettamia haasteita?

Niina Rossi
Niina Rossi työskentelee työskentelee Syklissä projektiasiantuntijana kahdessa Opetushallituksen rahoittamassa täydennyskoulutushankkeessa; Pelissä yhteinen kaupunki! (http://www.kaupunkipeli.fi/) ja Ammattilaisen kädenjälki (http://www.kadenjalki.fi/). Niinalla on työkokemusta teollisuuden ympäristöasiantuntijana toimimisesta Lisäksi hän on toiminut freelancer ympäristökasvattajana ja -kouluttajana. Ennen Sykliin tuloa Niina työskenteli aikuiskouluttajana ympäristöhuollon, kestävän kehityksen sekä maahanmuuttajien kotoutuskoulutuksen parissa. Koulutukseltaan Niina on ympäristöjohtamisen tradenomi. Sen lisäksi hän on opiskellut ympäristötieteitä, ympäristöalan sekä johtamisen erikoisammattitutkinnot, aikuiskasvatuksen pedagogiset opinnot sekä näyttötutkintomestarin pätevyyden.

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *