Aurinkoaamu Helenillä – innovaatioita Kalasatamassa

Ammatillisten opettajien Ammattilaisen kädenjälki -hankkeen viimeinen opintokäynti suuntautui marraskuun alussa Helsinkiin Kalasataman alueelle. Aurinkoisena syysaamuna vierailimme Helenillä, missä kuulimme tämän hetken energiaratkaisuista, tulevaisuuden työntekijöistä sekä aurinkosähköstä ja pääsimme tutustumaan aurinkosähkötuotantoon oppaan viedessä meidät ”kaupungin katoille” aurinkopaneelien maailmaan. Iltapäivällä tutustuimme Kalasataman alueen älyratkaisuihin ja yrityksiin.

Maailman parasta kaupunkienergiaa

Helenin vierailun aluksi palasimme ensin ajassa taakse päin ja saimme kuulla historiakatsauksen pääkaupunkiseudun energiateollisuuden kehittymisestä 1900 -luvun alkupuolelta tähän päivään saakka. Piipunpääteknologiasta on tultu melko pitkälle verrattuna tämän päivän vähäpäästöisiin energiaratkaisuihin ja hajautettuun energiantuotantoon.

BAT (Best Available Technology) on nykyisin olennainen osa energianteollisuuden tapaa toimia. Jatkuvasti pyritään kehittämään puhtaampia ja energiatehokkaampia ratkaisuja sähkön ja lämmön tuotantoon. Helenillä on mietitty strategioita, että miten me pääsemme kohti ilmastoneutraalimpaa yhteiskuntaa. Kuulimme Helenin suunnitelmia ilmastoneutraalimpaan elämiseen. Näitä ovat mm. asiakkaiden roolin kasvattaminen, ilmastoneutraalit energiaratkaisut, energiateollisuuden joustot (varastointi, ja tuotanto- ja kysyntäjoustot), fossiilitaloudesta siirtyminen biotalouden kautta tulevaisuuden vähäpäästöiseen talouteen (”x talouteen”) sekä panostaminen innovaatioon, tutkimukseen, tuotekehitykseen ja erityisesti tulevaisuuden työntekijöihin.

Helen satsaakin nimenomaan tulevaisuuden työntekijöihin, ja yritys haluaa tehdä yhteiskunnallista työtä tarjoamalla opiskelijoille työharjoittelupaikkoja. Vierailukäynnillä kävi ilmi, että Helenissä ajatellaan opiskelijalähtöisesti ja tiedostetaan ammatillisen koulutuksen tämänhetkinen tilanne sekä reformin tuomat mahdollisuudet ja haasteet. Yrityksessä näytti olevan aitoa ymmärrystä työssäoppijoiden kohtaamiseen ja ohjaamiseen.

Kysymykseemme, mitä työntekijöiltä ja harjoittelijoilta odotetaan, saimme seuraavanlaisia vastauksia: motivaatiota, innostuneisuutta, halua oppia uutta, valmiutta tarttua uusiin haasteisiin, hyviä vuorovaikutustaitoja, yhteistyökykyä sekä toisten kunnioittamista. Monen heleniläisen ura on alkanut kesätyö- tai harjoittelupaikasta.

Lisäksi kuulimme Helenin aurinkoenergiaratkaisuista sekä vierailimme aurinkovoimalassa. Helenillä on paljon erilaisia aurinkoenergiaratkaisuja eri asiakasryhmille. Asiakas voi hankkia mm. oman nimikkopaneelin, voimalaosuuden aurinkovoimalasta tai avaimet käteen -kokonaisratkaisuja. Vaikka aurinkoenergiaa kehitetään paljon, sen tuottama energia on vielä suhteellisen pientä verrattuna muihin energialähteisiin. Suomessa kaikkien uusiutuvien energialähteiden osuus sähköntuotannosta vuonna 2016 oli 45 prosenttia ja hiilidioksidineutraalien tuotantomuotojen osuus 78 prosenttia. (https://energia.fi/perustietoa_energia-alasta/energiantuotanto/sahkontuotanto).

Smart City Kalasatama – tulevaisuuden kaupungin kokeilualue

Kalasataman alueen opintokäynti alkoi Forum Virum Helsingin Maija Bergströmin johdattamalla kävelykierroksella Kalasataman alueella. Alueella asuu tällä hetkellä noin 3000 asukasta, mutta alueen valmistuessa 2030-luvulla alueella pitäisi olla 25 000 asukasta sekä 10 000 työpaikkaa.
Kalasataman alueelle tyypillistä on älydatan käyttö sekä nopeat innovatiiviset kokeilut. Tavoitteena on käyttää teknologiaa luovasti tulevaisuuden ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävän kaupungin rakentamiseen ja elämäntavan mahdollistamiseen. Datan hyödyntämistä on kokeiltu mm. Kotihiili-kokeilussa, jossa asukkaat saivat dataa energiankäytöstään, jätteiden määristä, liikkumisestaan ja ruoan hiilijalanjäljestä. Nopeiden kokeilujen avulla voidaan kehittää uusia toimivia älyratkaisuja ja- järjestelmiä ja saada ihmiset toimimaan yhteistyössä ja yhteisöllisissä verkostoissa. Kalasataman alueella on käytössä paljon erilaisia sovelluksia asukkaiden ja yritysten arkeen. Kävelykierroksen aikana kuulimme tulevasta älyteknologiaan perustuvasta Kruunusillat-siltajärjestelmästä, kävimme katsomassa jäteimujärjestelmää ja Kalasataman koulun pihalla olevaa viherseinää, joka toimii samalla hulevesijärjestelmänä sekä hyönteishotellina!

Kävelykierroksen jälkeen kuulimme Kalasataman yhteisessä InnoLab -tilassa yritysesityksiä innovatiivisilta startup yrityksiltä, InnoGreeniltä ja Parkkisähköltä, sekä CoReorientin TalkooTori –palvelusta.

InnoGreen: viherrakentamisella ratkaisuja hulevesiin

Tuomas Huovinen ja Mats Wikström kertoivat InnoGreen-yrityksestä, jonka lähtökohtana on ollut sisustuksellinen kasviseinä ja vihersisustus. Nykyisin yritys tekee myös paljon piharakentamista ja palkkalistoilla on monen alan osaajia, kuten puutarhureita, puuseppiä, suunnitteluhortonomeja ja myyjiä.

Viherrakentamien on tällä hetkellä suosittua ja monet kaupungit haluavat hyödyntää viherkattoja ja -seiniä myös hulevesien hallinnan vuoksi. Hulevesillä tarkoitetaan sadevesiä, jotka eivät pääse imeytymään rakennetun ympäristön kovien pintojen läpi maaperään. Ilmastonmuutoksen myötä rankkasateiden ja tulvien ennustetaan yleistyvän ja voimistuvan, ja hulevedet ovatkin nyt kaupunkisuunnittelun huolenaiheena. Esimerkiksi Helsingissä kaavoitukselle on määritelty tietty viherkerroin, kasvipeitteisen alueen osuus pinta-alasta. InnoGreenin rakentama sadepuutarha hyötykäyttää hulevettä pienimuotoisesti Kalasataman koulun pihalla. Se suodattaa vedestä haitallisia epäpuhtauksia ja vähentää viemärien kuormitusta. Kasvivalinnoilla pyritään lisäämään luonnon monimuotoisuutta, esimerkiksi houkuttelemaan hyönteisiä. Tulevaisuudessa voitaisiin yhdistää yhä enemmän viherrakentamista ja hulevesien hallintaa.

InnoGreenin vinkkejä tulevaisuuden työntekijöille ja ammattiin valmistuville olivat valmiudet tehdä uutta ja sietää muutosta. Mats Wikström, ammatillinen opettaja itsekin, totesi, että jatkuvasti muuttuvassa maailmassa ei voi opettaa yhtä oikeaa tapaa tehdä asioita. Ammattiin valmistuvalla tulisi olla valmius omaksua uutta ja arvioida erilaisia vaihtoehtoja: pohtia, mitä valinnoista seuraa ja miksi valitsee tietyn toimintatavan. Yksi tutkinto on vain yksi vaihe oppimisen polulla.

Parkkisähkö ratkaisee sähköautojen latauksen

Markku Peräniitty kertoi Parkkisähkö-yrityksestä, joka toimii pysäköintisähköoperaattorina. Sen lisäksi että Parkkisähkö toteuttaa uusia parkkipaikkojen sähköautojen latausjärjestelmiä, yritys muuntaa autojen lämmityspaikoista sähköautojen latauspisteitä. Suomessa on noin puolitoista miljoonaa lämpötolppaa. Toisin kuin lämpötolppa, sähköautojen latauspiste mittaa sähkönkulutuksen ja mahdollistaa siten kulutukseen perustuvan laskuttamisen. Järjestelmä varmistaa sen, että sähköä riittää kaikille kiinteistön lämpötolppien käyttäjille huolimatta sähköautojen suuremmasta kulutuksesta.

Yrityksen mukaan uusissa rakennuksissa sähköinfra pitäisi rakentaa valmiiksi heti rakennusvaiheessa, jotta latauslaitteiden lisääminen tarpeen mukaan olisi helppoa. EU:ssa on valmisteilla direktiivimuutos, jonka mukaan jokaiseen suurempaan uuteen tai peruskorjattavaan muuhun kuin asuinkiinteistöön pitää asentaa sähköautojen latauspiste joka kymmenennelle parkkiruudulle ja vastaavasti asuinkiinteistöjen parkkiruutuihin em. sähköinfra. Parkkisähkö on tehnyt Helsingissä Varman pääkonttorin parkkihalliin valmiuden 238 sähköauton latauspaikalle. Tämä on yksi maailman suurimmista sähköautojen latausjärjestelmistä.

Sähköautojen lataus tuskin aiheuttaa mitään valtavia sähköpiikkejä tulevaisuudessa, jos autoja on mahdollisuus ladata joustavasti eri paikoissa. Suomessa auton päivittäinen ajomatka on keskimäärin reilut 50 km eli mikä vastaa noin kymmenen kilowattitunnin energiantarvetta. National Household Travel Surveyn mukaan (2001, GM Data Analysis) auto on parkissa noin 95 prosenttia ajasta. Tällöin auto ei tuota sitä hyötyä, mihin se on tarkoitettu, ja ihmisten liikkumistarpeisiin tarvitaan suuri määrä autoja. Sähköautot eivät itsessään olekaan riittävä ratkaisu tulevaisuuden liikenteessä, vaan lisäksi tarvitaan järjestelmätason ratkaisuja, kuten joustavia liikkumispalveluita ja yhteiskäyttöautoja.

TalkooTori tuo yhteen avun tarvitsijat ja tarjoajat

Päivän lopuksi kuulimme vielä CoReorientin Henni Ahvenlammelta kehitteillä olevasta TalkooTori-sovelluksesta. Tarkoituksena on luoda helppo ja nopea tapa tarjota vapaaehtoista apua suoraan kotitalouksiin ja samalla esimeriksi nuorille mahdollisuuksia työkokemuksen hankkimiseen ja oman osaamisen ja vahvuuksien tunnistamiseen. Käyttäjät kirjaavat sovellukseen avunpyyntöjä ja -tarjouksia. Avuntarjoaja voi olla esimerkiksi nuori, joka löytää sovelluksen karttapalvelun avulla hyödyllistä ja arvokasta tekemistä kävelyetäisyydeltä. Avun pyytäjät voivat olla vaikkapa ikäihmisiä, jotka kaipaavat seuraa ja helpotusta arjen haasteisiin, kuten piha- tai kotitöihin. TalkooTori poistaa turhia esteitä naapuriavun antamiselta ja vahvistaa paikallista yhteisöä. Se voi myös edistää esimerkiksi työllistymistä tai kotoutumista.

Niina Rossi
Niina Rossi työskentelee työskentelee Syklissä projektiasiantuntijana kahdessa Opetushallituksen rahoittamassa täydennyskoulutushankkeessa; Pelissä yhteinen kaupunki! (http://www.kaupunkipeli.fi/) ja Ammattilaisen kädenjälki (http://www.kadenjalki.fi/). Niinalla on työkokemusta teollisuuden ympäristöasiantuntijana toimimisesta Lisäksi hän on toiminut freelancer ympäristökasvattajana ja -kouluttajana. Ennen Sykliin tuloa Niina työskenteli aikuiskouluttajana ympäristöhuollon, kestävän kehityksen sekä maahanmuuttajien kotoutuskoulutuksen parissa. Koulutukseltaan Niina on ympäristöjohtamisen tradenomi. Sen lisäksi hän on opiskellut ympäristötieteitä, ympäristöalan sekä johtamisen erikoisammattitutkinnot, aikuiskasvatuksen pedagogiset opinnot sekä näyttötutkintomestarin pätevyyden.

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *