Kolme kovaa ammattilaiselle

Kestävä kehitys – sehän on sitä kierrätystä. Kiertotalous – jälleen uusi termi kierrätykselle! Nämä kolme K:ta sekoittuvat monen mielessä yhdeksi viherpuuroksi. Eikä ihan väärin: käsitteet toki liittyvät toisiinsa.

Ammattilaisen – olipa hän ammatillinen opettaja tai vasta ammattiin valmistuva – on kuitenkin hyvä ymmärtää kolmen K:n merkityserot, sillä ne johtavat erilaiseen ajatteluun, toimintaan ja vaikutuksiin. Ota haltuun 3K:n olennainen!

K3: kierrätys – hyvä juttu

Vielä tällä hetkellä maailma toimii niin, että kaikesta ihmisen toiminnasta syntyy jätettä. Jätteet ymmärrettiin pitkään ongelmaksi, joka pitää hoitaa pois: kaatopaikalle, polttoon, nyttemmin yhä useammin energiantuotantoon tai kierrätykseen. Vaaralliset jätteet (aiemmin ongelmajätteet) tarvitsevat oman, turvallisen käsittelynsä.

Alunperin kaikki jätteemme ovat luonnonvaroja, joita maapallollamme on rajallisesti. Taloudellinen aktiivisuus on 100-200 viime vuoden aikana perustunut läpivirtaukseen: otamme käyttöömme luonnonvaroja, jalostamme ne raaka-aineiksi ja edelleen tuotteiksi. Käytämme tuotteita aikamme ja lopulta hävitämme ne. Luonnonvarat siis kulkevat talousputken läpi jätteeksi. 

Ei pelkästään arvoketjun lopussa, vaan sen kaikissa vaiheissa syntyy jätettä. Lisäksi joka vaiheessa muodostuu päästöjä. Nekin ovat alkujaan luonnonvaroja, jotka ovat joutuneet väärään paikkaan, väärässä muodossa. Arvoketju onkin ristiriitainen sana toiminnalle, jossa luonnonvarojen arvoa itse asiassa (myös) hukataan.

Tästä toimintamallista puhutaan nykyään taakse jäävänä vaiheena, läpivirtaustaloutena. Kierrätyksen ideana on vähentää tähän systeemiin liittyvää tuhlausta: hävittämisen sijaan jätemateriaali palautetaan uusien tuotteiden raaka-aineiksi. Paperi kiertää kierrätysselluksi, ja lasi ja metalli voitaisiin kierrättää periaatteessa miten monta kertaa tahansa. Muovin kierrättäminen on sitä vastoin huomattavasti haasteellisempaa.

Kierrätys ei ole yleistynyt niin laajasti kuin kierrätysajattelun alkuvaiheissa 1980- ja 90-luvuilla odotettiin. Kierrätys aiheuttaa työtä ja kustannuksia. Kierrätyksessä hyvä- ja huonompilaatuiset materiaalit usein sekoittuvat, jolloin kierrätysraaka-aineen laatu saattaa olla heikompi ja vaihtelevampi kuin alkuperäisen. Sen vuoksi siitä on vaikeampi saada hyvä hinta. Kun  neitseellisten raaka-aineiden hinnat ovat vielä tällä hetkellä suhteellisen halpoja, ei kierrätysmateriaali ole välttämättä kilpailukykyistä.

K3 ja ammattilainen – mitä jokaisen pitää tietää?

  1. Jätteiden lajittelu on jokaisen velvollisuus sekä kansalaisena että työntekijänä – siitä säädetään jo laissakin. Kunnan jätehuoltomääräykset ja yrityksen mahdollinen ympäristölupa määräävät, miten jätteet lajitellaan.
  2. Kierrättäminen tuo säästöä yrityksen jätehuoltokustannuksiin. Lajittelemalla jätteet autat siis yritystä toimimaan kannattavammin ja käyttämään rahaa järkevämpiin kohteisiin kuin jätehuoltoon.
  3. Kierrätyksen avulla suojelet ympäristöä konkreettisesti. Vaikutus on suurin siellä, missä vastaavia neitseellisiä raaka-aineita tuotetaan.
  4. On tärkeää, että lajittelet jätteet oikein. Jos lajitellun jätteen seassa on vääränlaisia jätteitä, pahimmillaan koko jäte-erän kierrätys estyy. Muiden lajittelutyö ja raaka-aineet menevät tällöin hukkaan. Erityisen tärkeää on lajitella ja käsitellä oikein vaaralliset jätteet.
  5. Yhtä tärkeää kuin kierrättäminen on kierrätysmateriaaleista valmistettujen tuotteiden suosiminen. Niiden kysyntä lisää kierrätysmateriaalien kysyntää ja tekee kierrätyksestä vähitellen kannattavampaa.

+1: Open knoppi

Suomessa sanaa kierrätys käytetään yleisesti myös silloin, kun myydään vaatteita kirppiksellä tai hankitaan käytettyjä lastentarvikkeita. Tällainen uudelleenkäyttö on erittäin kannatettavaa toimintaa, mutta tässä ei oikeastaan ole kyse kierrätyksestä vaan vielä paremmasta – uudelleenkäytöstä, joka puolestaan on jo kiertotaloutta. Kierrätys, noin virallisesti, tarkoittaa nimenomaan sitä, että jätemateriaali kierrätetään raaka-aineeksi.

K2: kiertotalous – next level!

Kiertotalous on uudehko käsite, joka on saanut lisääntyvää huomiota muutaman viime vuoden akana. Kiertotalous ei ole muusta taloudesta erillinen vihreän touhuilun saareke asianharrastajille. Se on koko talouselämää koskeva ajattelutavan murros.

Olemme tottuneet läpivirtausmalliin – se ohjaa ajatteluamme yrityksissä, työelämässä, kuluttajina ja politiikassa.  Nyt on alettu ymmärtää, että malli, jota olemme pitäneet itsestäänselvyytenä, ei olekaan ainoa eikä paras mahdollinen. Voimme järjestää ajattelumme ja toimintamme uudelleen siten, että niin yritystoiminta, elämäntapamme kuin yhteiskuntamme perustuukin kiertoihin. Itse asiassa kiertotalous ei ole niinkään uutta: monet kiertotalouteen liitetyt toimintatavat ovat tuttuja aiemmilta vuosikymmeniltä ja -sadoilta. 

Kierrätys on osa kiertotaloutta, mutta synonyymi se ei ole. Kiertotalous on huomattavasti kierrätystä laajempi asia, ja näkökulma on erilainen. Kierrätys keskittyy arvoketjun loppuun, jätteeseen, kun kiertotalous liittyy koko arvoketjuun alusta alkaen: tuotesuunnitteluun, raaka-ainevalintoihin, jakeluun, käyttöön ja kierrätykseen. Kiertotalousajattelu vaikuttaa yritystoiminnan logiikkaan. Siksi sillä on paljon suurempi vaikutus myös ympäristöön.

Monenlaisia kiertoja ja hyötyjä

Kiertotaloudessa tuotteet kiertävät käyttäjältä toiselle sen mukaan, kuka niitä milloinkin tarvitsee. Tähän on olemassa useampia liiketoimintamalleja, jotka sopivat erilaisiin tilanteisiin, yrityksille ja asiakkaille. Kiertotalous uudistaa yrityselämää: se tuo mukanaan täysin uusia liikeideoita ja yrityksiä, mutta muuttaa myös nykyisten yritysten toimintaa.

Tietenkin myös materiaalit kiertävät: rajallisten luonnonvarojen maapallolla mitään ei kannata päästää hukkaan. Jotta kierrätys tulee helpommaksi ja kannattavammaksi, täytyy kehittää paremmin kierrätykseen soveltuvia materiaaleja ja tuotteita. Kierrätys ei kuitenkaan ole kiertotalouden ensisijainen ratkaisumalli – esimerkiksi tuotteiden pitkäikäisyys, monikäyttöisyys ja jakaminen ovat ympäristön kannalta vielä tärkeämpiä.

Yritykset voivat auttaa kiertotaloudessa toisiaan monin tavoin. Teollisessa symbioosissa samalle alueelle hakeutuu eri alojen yrityksiä, jotka voivat hyödyntää toinen toisensa jätteitä ja sivuvirtoja, mutta myös hukkalämpöä tai vajaakäytöllä olevia tiloja ja laitteistoja.

Kilpailu luonnonvaroista kasvaa maailmassa samaan aikaan, kun niiden rajallisuuteen ja toisaalta ympäristöongelmiin on havahduttu. Se nostaa raaka-aineiden hintoja, ja kiertotalous onkin yrityksille pian välttämättömyys. Kiertotalouden liiketoimintamahdollisuuksista ja vaikutuksista työelämään sekä yritysesimerkeistä kirjoitetaan blogissa lisää tämän vuoden mittaan.

Suomen itsenäisyyden rahasto Sitra ryhmittelee kiertotalouden liiketoimintamallit viiteen kategoriaan. Kiertotalouden kiinnostavimmat -listallaan Sitra esittelee suomalaisyrityksiä, jotka toteuttavat kiertotaloutta jo nyt. Mukana on niin startupeja, pk-yrityksiä kuin suuryrityksiäkin. Näitä liiketoimintamalleja ja yrityksiä käytämme Kiertotähdet-työpajassa, jota SYKLI kehittää parhaillaan Sitran rahoittamassa hankkeessa yhteistyössä Nuori Yrittäjyys ry:n, Sakkyn ja Omnian kanssa. Pajassa sovelletaan pelillistä oppimista yrittäjyyskasvatukseen ja kiertotalouden opetukseen toisella asteella. Työpajan aineistot julkaistaan tällä sivustolla kesän aikana.

K2 ja ammattilainen – mitä jokaisen on hyvä kuulla kiertotaloudesta?

  1. Yritystoiminta voi olla paljon muuta kuin tavaroiden myymistä – yritys voi perustua myös siihen, että se EI myy tuotteita.
  2. Kierrätystä ei pidä unohtaa,  mutta mahdollisuuksia hyvän tulevaisuuden tekemiseen on paljon enemmän!
  3. Sinunkin tuleva työpaikkasi saattaa löytyä kiertotalouden parista – tai saatat löytää kiertotalouden työpaikaltasi.
    Kiertotalous ei ole mikään erikoisala tai jonkin yksittäisen ympäristötoimialan juttu. Se vaikuttaa työprosesseihin ja työnkuviin sekä työnantajien osaamistarpeisiin ja odotuksiin yhä useammalla alalla.
  4. Kiertotalous luo uutta työtä myös käytännön osaajille, esimerkiksi huolto- ja korjaustehtävissä sekä jakamistalouden ja kierrätyksen parissa.
  5. Materiaalien säästävä käyttö perusammattitaitoa, mutta materiaalien kekseliäs käyttö saattaa tehdä sinusta menestyvän yrittäjän!

+1: Open knoppi

Kiertotalous ei ole irrallinen muista työelämää muokkaavista megatrendeistä. Digitalisaatio kietoutuu kiertotalouteen ja on jopa kiertotalouden edellytys: se mahdollistaa monenlaisen optimoinnin, jakamisen ja seurannan, joiden avulla tuotteiden ja materiaalien käyttöä voidaan tehostaa. Digitalisaation merkitys näkyy monissa Kiertotalouden kiinnostavimmat -listan yritysesimerkeissä. Ammatilliselle koulutukselle kiertotalous asettaa saman haasteen kuin muutkin työelämän muutostekijät: pitää pysyä kartalla ja antaa opiskelijoille valmiuksia samaan.

K1: kestävä kehitys – varsinainen päämäärä

Eikö kiertotalous riitä – sehän ratkaisee luonnonvarojen tuhlaamisen ongelman?

Kiertotalous tarjoaa innostavia mahdollisuuksia juuri tämän ongelman ratkaisemiseen talouden keinoin. Sen ulkopuolelle jää kuitenkin monia tärkeitä ympäristönäkökohtia. Kiertotalous ei suoraan johda siihen, että kehittäisimme ja käyttäisimme vähemmän haitallisia kemikaaleja, söisimme ilmastoystävällisesti tai lentäisimme vähemmän.

Kiertotalous voi auttaa hillitsemään ilmastonmuutosta, sillä ajattelutapaan liittyy öljyn ja muiden uusiutumattomien luonnonvarojen korvaaminen uusiutuvilla raaka-aineilla ja energianlähteillä. Toisaalta, jos kaikki muovi äkkiä korvattaisiin biopohjaisilla materiaaleilla, kuten puulla , vaikutus metsiin ja luonnon monimuotoisuuteen olisi katastrofaalinen. Kestävä kehitys edellyttää, että asioita tarkastellaan monesta näkökulmasta, jotta yhtä ongelmaa ratkottaessa ei tulla aiheuttaneeksi tai pahentaneeksi muita.

Sosiaaliset ja eettiset näkökulmat jäävät kiertotalouden luonnonvara- ja talouslähtöisen ajattelun ulkopuolelle. Kiertotalous ei ota kantaa ihmisten oikeudenmukaiseen kohteluun työpaikoilla tai materiaalien ja hyödykkeiden tuotantoketjuissa. Kuitenkin taloudellisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin reilumpi jakautuminen on nousemassa yhä tärkeämmäksi kysymykseksi monella tasolla: työpaikoilla, omassa yhteiskunnassamme, maapallon väestön kesken ja tulevien sukupolvien elämänehtojen kannalta.

Siksi kiertotalous ei tee tarpeettomaksi kestävää kehitystä – tuota epämääräisyydestä, väärinymmärryksistä ja suoranaisesta viherpesusta kärsivää käsitettä. Kestävän kehityksen ytimeen kuuluu ajatus hyvinvoinnista ja oikeudenmukaisuudesta nyt ja yli sukupolvien ketjun. Ja sosiaalinen hyvinvointi – kuten myös taloudellinen, ja kaikki ihmisen toiminta – on lopulta kiinni luonnon hyvinvoinnista. Sitra piirtääkin ekologisen kestävyyden kaiken kestävän hyvinvoinnin pohjaksi.

Kestävään kehitykseen liittyy erottamattomasti tulevaisuusajattelu: asioita pitää miettiä pitkällä aikavälillä. Pohjimmiltaan kyseessä on sukupolvien ketju. Ammattilainen laajentaa ajattelunsa aikaikkunaa käytännössä, hieman lyhyemmällä pitkän aikavälin perspektiivillä.

Esimerkiksi laitehankinnassa ammattilainen ei mieti vain ostohintaa, vaan myös tuotteen käyttöön liittyviä kysymyksiä ja kustannuksia: tarpeenmukaisuutta, korjauksia ja huoltoja, kokonaiskustannuksia, hankinnan mukana tulevia hyötyjä, riskejä ja haittoja. Silloin järkeväksi hankinnaksi saattaakin osoittautua ostohinnaltaan hieman kalliimpi, mutta laadukkaampi ja energiatehokkaampi laite. Tai huomataan, että omaksi hankkiminen ei ole taloudellisin vaihtoehto:  vuokraaminen tai yhteisomistajuus toisen yrityksen kanssa on kannattavampaa, jos laitetta tarvitaan harvoin. Näin kestävän kehityksen ajattelumalli tuodaan työelämän arkeen. Siitä tulee osa ammattitaitoa ja työpaikan järkeviä toimintatapoja.

K1 ja ammattilainen – mitä meidän kaikkien tulisi ymmärtää kestävästä kehityksestä?

  1. Kestävä kehitys ei ole last season – se on yhä ajankohtaisempaa!
  2. Kestävä kehitys on käytännön ammattitaitoa ja toimintatapoja – ei pelkkää puhetta ja abstrakteja ideoita.
  3. Kestävän kehityksen ammattitaito on usein synonyymi ammattilaisjärjelle ja laadukkaalle työlle: tehdään kunnolla, kestävää ja kerralla oikein. Ajatellaan omaa nenää pitemmälle ja otetaan vastuuta.
  4. Ole kriittinen! Älä usko viherpesuun, joka myy jotakin yksittäistä tuoteominaisuutta kestävänä kehityksenä. Kestävä kehitys vaatii kokonaisuuden ajattelua. Ekologinen, taloudellinen ja sosiaalinen näkökulma pitää pystyä perustelemaan. Samoin pitää kertoa, mitä pitkän aikavälin vaikutuksia tuotteella tai toiminnalla on.
  5. Kestävästi ja vastuullisesti toimiva ammattilainen on haluttua työvoimaa!

+1: Open knoppi

Nuorten maailmassa eletään hetkessä, ja sallittakoon se heille! Mutta me aikuiset, ammattilaiset, opettajat – mietitään me tulevaisuuttakin. Ja ennen kaikkea: tehdään hyvää tulevaisuutta ja näytetään sen mahdollisuudet nuorille.

Heli-Maija Nevala
Heli-Maija Nevala on kestävän kehityksen koulutuksen asiantuntija, joka innostuu vuorovaikutuksesta, oppimisesta ja yhteistyöstä. Heli-Maijalla on ammatillisen opettajan ja näyttötutkintomestarin pätevyys ja hän työskentelee Suomen ympäristöopisto Syklissä koulutuspäällikkönä. Hän opiskellut ympäristöalaa Kuopion yliopistossa ja Freiburgin yliopistossa Saksassa.

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *