Resurssitehokkuus matkailualalla

Tämän oppitunnin jälkeen ymmärrät:

• Raaka-aineiden rajallisuuden
• Resurssitehokkaan toiminnan periaatteet
• Materiaalitehokkuuden

Maapallon resurssit ovat rajalliset

Tuotteiden valmistukseen käytettäviä materiaaleja on tällä maapallolla rajallinen määrä. Erityisesti ensimmäistä kertaa hyödynnettäviä eli neitseellisiä raaka-aineita ei ole loputtomiin. Jos kulutus jatkuu nykyisellään, raaka-aineet eivät riitä ja mitä harvinaisemmiksi ne käyvät, sitä korkeammaksi niiden hinta nousee. Miten estetään, että emme käytä raaka-aineita loppuun lähivuosina? Entä miten raaka-aineet saadaan riittämään tuleville sukupolville?

Tällä oppitunnilla tarkastellaan, mitä materiaaleja ja resursseja matkailuala käyttää eniten. Lisäksi opit, mitä tarkoittaa resurssi- ja materiaalitehokkuus. Opit myös erilaisia keinoja muuttaa matkailualaa resurssitehokkaammaksi kiertotalouden keinoin.

Kohti resurssien tehokkaampaa käyttöä

Matkailuteollisuudessa kulutetaan eniten seuraavia resursseja: energia, vesi ja ruoka. Lisäksi haitallisia ympäristövaikutuksia aiheuttavat maankäyttö ja alalla syntyvän jätteen paljous. Resurssitehokkaan toiminnan edistämiseksi tarvitaan konkreettisia toimia pian.

Materiaalitehokkuus tarkoittaa, sitä, että tuotteen tai palvelun tuotannossa käytetään mahdollisimman vähän raaka-aineita, energiaa ja vettä. Lisäksi pyritään minimoimaan tuotteen tai palvelun elinkaaren aikana aiheutuvat haitalliset ympäristövaikutukset. Kierrättämällä materiaaleja on mahdollista saada raaka-aineet riittämään ja samalla suojellaan matkailualalle elintärkeitä seikkoja, kuten luonnon monimuotoisuuden, sekä lajien ja luontotyyppien säilymistä.

Kiertotalouden liiketoimintamalleja hyödyntämällä voidaan matkailualalla toimia resurssitehokkaasti esimerkiksi seuraavin tavoin:

1. Siirtymällä uusiutuvien ja kierrätettävien materiaalien hyödyntämiseen.

2. Käyttämällä uusiutuvaa energiaa matkailuyrityksen toiminnassa.

Uusiutuvaa energiaa ovat aurinko-, tuuli-, vesivoima, sekä maalämpö, joita voidaan käyttää sähköntuotannossa ja lämmityksessä. Esimerkiksi Länsi-Lapissa sijaitseva Lomakeskus Harriniva siirtyi öljylämmityksestä maalämpöön eli maakuoren alta saatavaan geoenergiaan  vuonna 2016. Ekologisuuden lisäksi maalämmön toimitus on tasaisempaa kuin muiden uusiutuvien energianlähteiden, kuten aurinko-, vesi-, tai tuulienergian. Tämä on merkittävä tekijä Lapin vaativissa keliolosuhteissa.

3. Vähentämällä vedenkulutusta

Pyykinpesussa, astioiden pesussa ja peseytymisestä tulevaa vettä voi uusiokäyttää esimerkiksi viheralueiden kasteluun.

4.Minimoimalla ruokahävikkiä

Ruokahävikkiä minimoidaan hyvällä suunnittelulla, sekä hyödyntämällä ylijäämäruoka raaka-aineena uudessa tuotteessa tai palvelussa. Esimerkiksi Ravintola Loop tarjoilee ja valmistaa ruokaa hävikkiruoasta. Ravintolan pakettiauto käy hakemassa päivittäin kauppojen ja elintarvikeyritysten ylijäämäruokaa raaka-aineeksi ravintolaan. Ruokalista valmistetaan aamulla tulleista ja sinä päivänä saaduista raaka-aineista, ja on sen vuoksi joka päivä erilainen. Reseptien suunnittelu vaatii keittiöltä aivan erityistä taitoa ja kekseliäisyyttä.

5. Suunnittelemalla palvelut jo rakennetuille alueille, jolloin uusia maa-alueita ei tarvitse ottaa käyttöön

Vuokrattaville tiloille markkinapaikan tarjoava yritys Venuun tavoitteena on nostaa erilaisten tilojen käyttöastetta (esim. hotellien kokoustilat, juhla- ja saunatilat) tuomalla ne helpommin löydettäviksi. Tilojen vajaakäyttö lisää tarvetta rakentaa uusia, kun ajatellaan, että tarvittavia tiloja ei ole.

6. Siirtymällä tuotteen omistamisesta palvelun käyttämiseen

Hollannissa sijaitsevan Schipholin lentokentän valaistus on vuokrattu palveluna Philips Lightingilta. Lentoasema ei omista siellä olevia valaisimia vaan vuokraa sen Philipsiltä, joka puolestaan hoitaa valaisimien ja lamppujen huollon, sekä käytöstä poistettujen tuotteiden oikeaoppisen kierrätyksen. Esimerkkejä kiertotalousyrityksistä löytyy myös Suomesta, esim. vastaavaa valon vuokrausta tarjoaa Valtavalo.  

7. Hankkimalla korkealaatuisia tuotteita, joilla on pitkä käyttöikä.

Tuotteiden elinikää voi pidentää huoltamalla, kunnostamalla ja korjaamalla.

8. Hankkimalla tuotteita yhteiskäyttöön toisen yrityksen kanssa tai tarjoamalla omaa, vähäisellä käytöllä olevaa tuotetta vuokralle

Lainaaminen ja vuokraaminen on yksi tapa toteuttaa resurssiviisautta ja hyödyntää maksimaalisesti tuotteen käyttömahdollisuudet. Käytäntö auttaa myös pitämään parempaa huolta tavarasta. Jos tuotteesta halutaan saada vuokraamalla elinkeinoa itselle, pidetään tuotteesta usein myös parempaa huolta, jotta se kestäisi pidempää.

9. Vaihtamalla hankittavat tuotteet resurssitehokkaampiin

Resurssitehokkuutta voi edistää myös tutustumalla hankittavien tuotteiden ja palveluiden sisältämiin materiaaleihin. Pyri mahdollisuuksien mukaan korvaamaan neitseellisistä raaka-aineista tehdyt tuotteet kierrätetyillä vaihtoehdoilla.Samalla on järkevää pohtia, voiko käytetyn tuotteen materiaaleja kierrättää ja käyttää hyväksi uuden tuotteen valmistuksessa. Tällä tavoin ei tarvitse sijoittaa uuteen materiaaliin, eikä synny jätettä hävitettäväksi.

10. Kierrättämällä raaka-aineita

Kierrätys edistää luonnonvarojen tehokasta käyttöä ja säästää energiaa sekä rahaa. Kierrätettyjen raaka-aineiden arvostus onkin jatkuvasti noussut.

Erilaiset ympäristöohjelmat, kuten Joutsenmerkki ja Green key, tarjoavat lisätietoa energian- ja vedenkäytön tehostamiseen, sekä muiden resurssien vastuullisen ja ympäristöystävälliseen käyttöön. Tutustu niihin, sekä muihin ympäristömerkkeihin. Kiinnitä huomiota siihen, onko valitsemallasi tuotteella tai palvelulla jokin niistä.

Luonnonvarojen ylikuluttaminen

Luonnonvarojen rajallisuudesta meitä muistuttaa jokavuotinen maailman ylikulutuspäivä. Ylikulutuspäivänä ihmisten ekologinen jalanjälki ylittää maapallon biokapasiteetin, eli kyvyn tuottaa uusiutuvia luonnonvaroja ja käsitellä fossiilisten polttoaineiden käytön aiheuttamia kasvihuonekaasupäästöjä.

Vuonna 2015 Suomen ylikulutuspäivä oli elokuussa ja vuonna 2019 jo huhtikuussa. Tämä on nelisen kuukautta koko maailman ylikulutuspäivää aiemmin.  Käytämme siis noin neljässä kuukaudessa luonnonvarat, joiden pitäisi riittää koko vuodeksi. Suurimmat syyt tähän ovat energiantuotanto, liikenne ja ruoantuotanto.