Ostoskori: (0)

Case: Vaatteen tuotantoketju

Tarkastelemme seuraavaksi vaatteiden tuotantoketjua. Tekstiiliteollisuus on yksi eniten kuormittavista teollisuudenaloista. Lisäksi vaatetusteollisuudessa on merkittäviä sosiaaliseen vastuuseen liittyviä ongelmia kuten heikot työolot ja huono palkkaus. 

Seuraavassa on esimerkki vaatteiden tyypillisestä tuotantoketjusta.  

Raaka-aine

Suurin osa tekstiiliteollisuuden hyödyntämästä materiaalista on vielä uutta, eli raaka-ainetta ei ole hyödynnetty aiemmin muissa käyttötarkoituksissa. Uuden kuidun valmistus kuormittaa luontoa ja kuluttaa merkittävästi energiaa. Varsinkin puuvillanviljely kuluttaa runsaasti vettä.  

Puuvillapelti. Puuvillan viljely vaatii paljon vettä ja kemikaaleja.

On kuitenkin kehittymässä muitakin tapoja saada raaka-ainetta tekstiiliteollisuuden käyttöön 

  1. Tekstiilien leikkuujätteen hyödyntäminen. Leikkuujätettä syntyy mm. kaavoituksen yhteydessä, kun koko kangasta ei voida hyödyntää vaatteeseen. Tuotannossa syntyvää jätettä kutsutaan pre-consumer wasteksi. Esim. Purewaste hyödyntää tekstiilien leikkuujätettä tuotannossaan.  
  2. Käytettyjen vaatteiden, jätteen hyödyntäminen, tätä kutsutaan post-consumer-waste. 
  3. Valmiin materiaalin hyödyntäminen sellaisenaan, toisessa käyttötarkoituksessa. Esim. Globe Hope valmistaa teollisuudessa käytössä olleista vaatteista ja tekstiileistä uusia, muita tuotteita. 
  4. Kuidun erottaminen ja uuden kuidun valmistaminen. Kuitujen erottaminen on vielä haasteellista, mutta teknologian kehittyessä tämä hyödyntämismuoto tulee lisääntymään. 

Tuotanto

Vaatteiden tuotantoketjua on usein hankala tarkastella, sillä usein langat valmistetaan yhdessä ja maassa, kangas toisessa ja vaate itsessään kolmannessa.  Vaatteiden tuotanto on yksi tekstiiliteollisuuden suurista haasteista. Vaatteita tuotetaan edelleen paljon huonoissa työoloissa kehittyvissä maissa. Haasteina vaatetusteollisuuden tuotannossa ovat tehtaiden työolot ja palkkaus, valmistuksessa käytetty energia, vesi ja kemikaalit. 

Se, että tuote on valmistettu kehittyvissä maissa, ei automaattisesti tarkoita sitä, että tuotteen laatu olisi heikko tai että työntekijöitä olisi kohdeltu huonosti. Riski tosin on suurempi kuin kotimaassa tuotetussa tuotteessa. 

Vaikka pikamuoti on ollut kasvava ala, korostuu tulevaisuudessa myös vaatteiden laatu ja kestävyys. Hyvä vaate kestää aikaa ja sitä on helppo muokata. Tuotteet tulisikin valmistaa siten, että niillä on mahdollisimman pitkä käyttöikä. Tuotteiden käyttöikään vaikuttavat käytetyt materiaalit ja valmistumismenetelmät, mutta myös tuotteen suunnittelu sekä muotoilu.  

Myynti 

Ennen päätymistään myyntiin kivijalka- tai verkkokauppaan, vaate saattaa olla matkannut useiden maiden läpi. Tuotannon jälkeen vaatteet kuljetetaan ja myydään verkkokaupassa tai kivijalkamyymälässä. On tärkeää, että myyntiin otetaan vain vastuullisesti tuotettuja tuotteita. 

Suurena haasteena vaatteiden myynnissä on pikamuotikulttuuri. Pikamuotikulttuuri kannustaa vaihtamaan vaatteita säännöllisesti ja luo täten kuluttajille turhia tarpeita. Samalla se edistää tekstiilijätteen syntyä.  

Kun tuotteiden myynnissä pitäisi panostaa laatuun ja kestävyyteen, myös myyjän rooli muuttuu. Myyjän rooli muuttuukin enemmän asiakkaan opastajaksi, joka neuvoo asiakkaita myös tuotteiden huoltamisessa. 

Tuotteiden käyttö   

Hyvä tuote kestää pitkää käyttöä ja sitä on helppo muokata ja korjata. Jotkut merkit, esimerkiksi Rukka antaa asiakkaalle tietyn tuotteiden oston yhteydessä korjaustarvikkeita, joilla asiakas voi korjata tuotteen. 

Toisaalta verkkokauppa luo uusia haasteita. Asiakas voi tilata verkkokaupasta tuotteita ja palauttaa niitä. On tutkittu, että useat verkkokaupat heittävät palautetut tuotteet suoraan jätteeksi.

Ihanteellista olisi, että tuotetta voitaisiin käyttää mahdollisimman pitkään. Vaatelainaamot ja vaatteiden myyntiin ja vuokraukseen keskittyneet sivustot ja myymälät auttavat tuotteen käyttöiän pidentämisessä.  

Tuotteiden uudelleenkäyttö 

Kun tuotetta ei voida enää käyttää, tulisi se hyödyntää raaka-aineena uusien tuotteiden valmistuksessa, joko niin, että tuote hyödynnetään sellaisenaan uusissa tuotteissa tai että tekstiilikuidut erotetaan ja kuidusta ommellaan uutta lankaa. Edelleen osa vaatejätteestä poltetaan. 

Suomessa toimii yrityksiä ja yhdistyksiä, jotka pyrkivät tekstiilin uusiokäyttöön ja kierrätykseen:

  • Recci myy kuluttajien tuomia käyttökelpoisia second hand -vaatteita myymälöissään ja käyttökelvottomat se lähettää kierrätettäväksi Puolaan.
  • Infinited Fiberin teknologialla voidaan tuottaa tekstiili-, paperi- ja kartonkijätteestä puuvillan kaltaista, pehmeää tekstiilikuitua.