Ostoskori: (0)

Vesi

Elämän elinehto: vesi

Otetaan esimerkiksi vesi. Sen kuviteltiin pitkään olevan ehtymätön luonnonvara. Maapallon pinta-alastahan yli 70 % on veden peitossa!

Suurin osa vedestä on maailman merissä. Se on suolaista ja sellaisenaan moneen käyttöön sopimatonta. Suolatonta eli makeaa vettä on vain 5 % maailman vesivarannosta. Se on jäänä ja pilvinä, järvissä ja joissa, pohjavetenä ja vesihöyrynä.

Puhdas, suolaton vesi on rajallinen resurssi. Kuluttajien määrän ja kulutuksen kasvaessa meidän on pidettävä huolta, että vettä on riittävästi kaikille.

Makeasta vedestä suurin osa menee maatalouden käyttöön. Kehitysmaissa jopa 90 % ihmisten käyttämästä makeasta vedestä voi mennä viljelykasvien kasteluun. Yhdysvalloissa vastaava luku on 30 %.  

Vettä käytetään myös lämmittämiseen ja jäähdyttämiseen, pesemiseen ja juomavetenä. Teollisuus tarvitsee suuria määriä vettä prosesseihinsa.  

Suurin osa maailman makeasta vedestä menee maatalouden käyttöön.

Loppuuko maailmasta vesi?  

Vielä 50 vuotta sitten vesivarantojen ajateltiin olevan ehtymättömiä. Makeaa vettähän tulee koko ajan lisää: haihtumisen ja sateen kautta. Vaikka maailman vedestä vain 5 % on makeaa vettä, on sitä maapallolla olemassa paljon yli ihmiskunnan tarpeiden.

Ongelmana onkin veden jakautuminen ja saatavuus. Yli miljardi ihmistä elää alueilla, joissa yksinkertaisesti vettä ei ole tarpeeksi. Toiset puolitoista miljardia ihmistä elää alueilla, joissa ei ole tarpeeksi hyviä vesijärjestelmiä. Alue siis kärsii vesipulasta, koska vettä ei osata ottaa käyttöön.  Tämän lisäksi vuodenajat vaikuttavat: on kuivia kausia ja sadekausia.

Ilmastonmuutos tulee vaikuttamaan merkittävästi maailman vesivarantojen jakautumiseen tulevaisuudessa. Suomessa vesivarantoja on riittävästi ja niitä hoidetaan hyvin. Suurin osa meillä myytävistä tuotteista on kuitenkin riippuvaisia vesivarantojen riittävyydestä muualla maailmassa.

Ilmastonmuutos pahentaa vesipulaa. Se on riski myös monelle suomalaiselle yritykselle.

Vesijalanjälki mittaa kulutusta

Meidän on helppo hahmottaa arjessa käyttämämme vesimäärä: se näkyy meille vesimittarissa tai vesilaskussa. Näkyvän veden osuus on kuitenkin vain n. 3 % käyttämästämme vedestä. Tuotteiden valmistukseen kuluu 97 % vedestä ja tätä osuutta kutsutaan piilovedeksi.  

Vesijalanjälki voidaan laskea ihmiselle, valtiolle, tuotteelle, palvelulle tai prosessille. Se mittaa kuinka paljon tarvitaan makeaa vettä tuotteen valmistukseen ja paljonko tuotannosta tulee jätevettä.  Veden määrän lisäksi mitataan myös laatua: kuinka paljon tuote tai palvelu saastuttaa vesivarantoja.  

Vesijalanjälki voi myös näkyä muualla kuin missä tuote tai palvelu käytetään. Näin on erityisesti Suomessa. Vesijalanjälki tuntuu kehitysmaissa, vaikka tuote kulutetaan länsimaissa. Esimerkiksi Suomessa on todella hyvät vesivarannot. Silti lähes puolet kulutuksestamme kohdistuu ulkomaisiin vesivaroihin. 

Suomalainen kuluttaa päivässä noin 160 litraa vettä. Suomalaisen vesijalanjälki on kuitenkin n. 4000 litraa päivässä.

Esimerkkejä vesijalanjäljistä: 

Miten sinä voit säästää vettä? 

Mieti omaa työtäsi ja sen prosesseja. Missä kaikkialla käytetään vettä? Voisiko jossain vedenkäytön tehokkuutta parantaa? Entä minkälaisia ovat käyttämäsi tuotteiden vesijalanjäljet? Voisiko näiden tuotteiden kulutusta vähentää tai vesijalanjälkeä pienentää? 

Oman alasi syventävällä kurssilla opit parhaat käytännöt kestävään veden hallintaan omassa työssäsi.