Taitaja suuntaa kestävään tulevaisuuteen

Nuoret ammattilaiset näyttävät tällä viikolla osaamistaan Taitaja-kilpailussa, joka järjestetään tänä vuonna Joensuussa. Neljän päivän ajan noin 400 nuorta, oman ammattialansa lupaavinta osaajaa kisaa 40:ssä lajissa. Finaaliin on valittu eri puolilla Suomea järjestetyistä semifinaaleista yhteensä kahdeksan lajinsa parasta, ja lisäksi mukana on kansainvälisiä kilpailijoita. 

Uusi strategia nostaa kestävyyden valokeilaan…. 

Kilpailun taustaorganisaatio Skills Finland ry on uudistamassa strategiaansa yhdessä kumppaneidensa ja sidosryhmiensä kanssa. Tavoitteena on entistä joustavampi, maailman muutoksiin mukautuva kilpailujärjestelmä, joka osaltaan tukisi myös oppilaitosten kehitystä.  

Yhtenä tärkeimmistä työelämän ja osaamisen murroksista on tunnistettu ympäristökysymykset ja kestävä kehitys, joka on nousemassa yhdeksi strategian kolmesta painotuksesta. Toiminnanjohtaja Eija Alhojärvi kertoo, että tematiikka ei noussut lainkaan esille edellisessä strategiaprosessissa kymmenen vuotta sitten.

Vastuullisuus voi toteutua Taitaja-kisassa ainakin kolmella tasolla: itse tapahtuman järjestelyissä, kilpailulajien tehtävänannoissa ja arvioinnissa sekä ohjaavana vaikutuksena ammatillisessa koulutuksessa. Taitaja-kilpailujen tehtävät ovat hyvin valmisteltuja ja niitä hyödynnetäänkin oppilaitoksissa opetusmenetelminä. Kestävän kehityksen näkökulmien ja vastuullisten työtapojen tuominen kilpailutehtäviin vaikuttaa siten myös opetukseen oppilaitoksissa ympäri Suomen.

Putkiasennuksen kilpailutehtävissä käytettyjä materiaaleja hyödynnetään myöhemmin opetuksessa.

…mutta miten se jalkautuu käytäntöön? 

Miten kestävä kehitys ja vastuullisuusosaaminen näkyvät kilpailulajeissa tänä vuonna? Kävimme tutustumassa tapahtumaan ja jututtamassa lajien järjestäjiä. Kilpailijoita emme tällä kertaa haastatelleet, vaan annoimme heidän keskittyä tehtäviinsä rauhassa.

Katja Aaltonen, tekstiili- ja muotialan lehtori Tredusta, vastaa lajien välisestä kestävän kehityksen kilpailusta. Yhdeksän lajia on lähtenyt kilpaan raportoimalla raadille, miten lajin järjestelyissä ja tehtävissä on huomioitu kestävän kehityksen eri ulottuvuudet.  Mukana ovat esimerkiksi viherrakentaminen, sähköasennus, Catering-kokki, floristiikka, eläinten hoito, yrittäjyys sekä asiakaspalvelu ja myynti.

Materiaalitehokkuus ja uudelleenkäyttö näkyy

Aaltonen kertoo, että yksi tapahtuman kestävän kehityksen tavoitteista on, että kaikki käytetyt materiaalit ja kilpailulajien tuotokset menisivät hyötykäyttöön. Esimerkkinä hän mainitsee viherrakentamisen: kilpailijat rakentavat Joensuu Areenan ympäristöön pysyviä rakenteita, jotka ilahduttavat joensuulaisia pitkään.  

Hyötykäytön periaate näkyy useissa muissakin lajeissa, vaikka ne eivät osallistu lajikisaan. Painotekniikassa kilpailutehtävät ovat asiakkaiden tilaustöitä ja painotyöstä jäävät hukkapalat toimitetaan esimerkiksi päiväkotien askartelumateriaaliksi. Putkiasennuksessa käytettävät tarvikkeet ja materiaalit otetaan talteen opetuskäyttöön.  

Yhtenä teemana lajeissa toistuu käytettyjen tavaroiden ja hukkamateriaalien hyötykäyttö. Vaatteenvalmistuksessa kilpailijat suunnittelevat ja toteuttavat kantolaitteen hukkapaloista. Suunnittelutyö on tehty etukäteen digitaalisesti ja design on toimitettu tuomareille videona. Visuaalisessa myyntityössä neljännen kilpailupäivän tehtävänä on rakentaa tarinallinen kokonaisuus vanhasta tavarasta.  

Vaatteenvalmistuksessa yhtenä tehtävänä on suunnitella ja toteuttaa housutehtävän hukkapaloista kantolaite. Kuvassa lajin päätuomari Katja Anttila (oik.) Stadin ammatti- ja aikuisopistosta ja kilpailija Krista Meriläinen Lapin koulutuskeskus REDUsta.

Energiankulutus ja uusiutuva energia voisi näkyä enemmänkin 

Sähköalalla tekniikka muuttuu nopeasti ja on usein keskeisessä roolissa kestävän tulevaisuuden mahdollistajana. Raimo Tornberg Kainuun ammattiopistosta kertoo, että ledivalaistus ja aurinkosähkö muuttavat ammattitaitovaatimuksia.  

Väyläohjaus on tulossa autoista talotekniikkaan. Se mahdollistaa pienemmän jännitteen kulloisenkin käyttötarpeen mukaan, ja samalla kaapelien läpimitta pienenee. Tekniikan ansiosta syntyy sekä energian että materiaalien säästöä. Sähköasennuksen lajissa väyläohjaus on tänä vuonna ensimmäistä kertaa mukana kilpailutehtävissä.  

Kestävä kehitys ymmärretään edelleen kapeasti 

Vaikka tällaiset esimerkit kertovat siitä, että kestävä kehitys ymmärretään entistä laajemmin, on jätteiden lajittelu silti edelleen usein ensimmäinen mieleen tuleva asia.  Esimerkiksi sähköasennus ei tuo kestävän kehityksen lajikilpailussa esille uutta tekniikkaa, vaan nimenomaan jätteiden lajittelun – joka toki sekin on tärkeää ja myös taloudellisesti kannattavaa alalla, jossa syntyy paljon muun muassa kuparijätettä.

Myöskään sosiaalisen ulottuvuuden näkökulmia ei välttämättä yhdistetä kestävään kehitykseen. Sähköasennuksessa ja automaatioasennuksessa työturvallisuus on elintärkeää, ja se mielletäänkin enemmänkin oman alan ydinosaamiseksi kuin “erilliseksi” kestävän kehityksen kysymykseksi.

Yrittäjyysopiskelijoilla kestävyys hyvin hallussa 

Kestävyysasioissa yrittäjyyden kilpailulaji erottui edukseen. Kestävyys-, kiertotalous- ja vastuullisuusasiat on otettu lajissa huomioon hyvin kokonaisvaltaisesti. Lajivastaavalle oli Circula Kiertotalous- ja yrittäjyyspelikin hyvin tuttu.

Yrittäjyys on ollut kilpailulajina ensimmäisen kerran vuonna 2008. Heti ensimmäisenä vuonna kumppanina toimi Globe Hope, kierrätys- ja ylijäämämateriaaleista laukkuja ja asusteita tekevä design-talo. Tänä vuonna semifinaalitehtävänä oli lukea Sitran tekemä kiertotalousjulkaisu. Ja vaikka finaalin tehtävänannossa ei kestävyyttä korostettu, näkyi se silti selvästi kaikkien kilpailijoiden töissä. Myös yritysidean tuomia hyvinvointi- ja työllisyysvaikutuksia halutaan nostaa esiin.  

Kestävyys osaksi kilpailutehtävää 

Kaiken kaikkiaan kestävyyden näkyminen lajissa tuntuu olevan lajivastaavien ja lajin ohjausryhmän jäsenten viitseliäisyyden ja ymmärryksen varassa. Jotta hieno strateginen tavoite toteutuisi, pitäisi vastuullisuuden ja kestävyyden jalkautua tehokkaasti kaikkiin lajeihin ja erityisesti lajien tehtävänantoihin.  

Kestävyyshän tarkoittaa ennen kaikkea hyvää ammattitaitoa, laadukasta työn jälkeä ja työnsä vaikutusten miettimistä, jopa kymmenien vuosien päähän.

Blogikirjoitusta varten on haastateltu lisäksi Katja Anttilaa Stadin ammatti- ja aikuisopistosta (vaatteenvalmistus), Veli-Matti Poutasta (putkiasennus), Hannu Mäkistä Gradiasta (painotekniikka) ja Marjut Helvelahtea Riveriasta (yrittäjyys).  

Yrittäjyys-lajissa kilpailevan kolmen hengen tiimin liikeideassa kierrätetyistä työkaluista jalostetaan retkeilykäyttöön sopivia tuotteita. Kiertotalous ja kestävyys näkyi vahvasti tiimien ideoissa, vaikka sitä ei tehtävänannossa vaadittu.
Aura Piha

Aura Piha

Aura toimii Syklissä projektiasiantuntijana, kehittäjänä ja kouluttajana.
Share on facebook
Share on linkedin
Share on twitter

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Lue myös nämä:

shutterstock_764634454
Uutinen

Tätä et halua missata: merkkaa kalenteriisi 5.11. – matka tulevaisuuteen!

Lähde kanssamme matkalle vuoteen 2035, jossa kiertotalous ja vastuullinen ammattitaito ovat arkea.  Ammattilaisen kädenjälki – …

Lue lisää
Kotipizza_pizzanpaistaja-kreatos
Uutinen

Uusi Ammattilaisen kädenjälki -verkkosivusto julkaistu

Ammattilaisen kädenjälki -verkkosivusto on palvellut yrityksiä ja ammatillisia opettajia jo usean vuoden ajan. Kuluttajat ja …

Lue lisää
ammattilainen-screenshot-kiinteistönhoito-1024x575
Blogi

Hyvä ope!

Vastuullisuus on ennen kaikkea asennetta – tämä on työnantajien selkeä viesti. Ammatillisen opettajan tärkein rooli on toimia …

Lue lisää